AI(Artificial Intelligence) on hyvä renki, mutta huono isäntä. Jos annat sen johtaa brändisi sisällöntuotantoa, voi tekemisestä hävitä persoonallisuus. Tässä artikkelissa kerromme miksi tekoäly ei tule korvaamaan sisällöntuottajia.
Sisällysluettelo
AI(Artificial Intelligence) on hyvä renki, mutta huono isäntä. Jos annat sen johtaa brändisi sisällöntuotantoa, voi tekemisestä hävitä persoonallisuus.
Digimarkkinoinnin ala on varmasti yksi muutoksiin nopeimmin mukaan lähtevistä aloista ja tekoälytyökalujen, kuten ChatGPT:n kuvioihin mukaan astuminen on onnistunut luomaan jälleen kerran merkityksellisiä muutoksia sisällöntuotannon työkenttään. Tekoälyllä on huomattava etu datan analysoinnissa ja sen perusteella trendien tunnistamisessa, sekä sisällön luomisessa.
Markkinoinnin ja sisällöntuotannon ala kuhisee keskustelua tekoälymarkkinoinnista. Keskustelua on herännyt myös siitä, pystyisikö ChatGPT sekä muut tekoälytyökalut tekemään sisällöntuottajan työn tehokkaammin. Tarkastellaan muutamaa pointtia siitä, miksi mielestämme AI ei täysin tule korvaamaan sisällöntuottajaa.
Ei autenttisuutta tai uutta
AI-aputyökalut perustavat päätöksensä teksteistään datalle – ja tekevät päätöksiä sen perusteella, mikä on systemaattisesti järkevin vaihtoehto. Näin ollen tekoäly ei siis juurikaan luo uusia näkökulmia, ainakaan laatikon ulkopuolelta. Voi siis käydä helposti niin, että turvautuessa vain tekoälyn tekemään sisältöön, on se itseään toistavaa. Tämä voi olla myös hakukoneoptimoinnin kannalta haaste, sillä sisältö on yksitoikkoista verrattuna kilpailijoihin tai muihin yrityksiin, jos hekin käyttävät tekoälyä sisällöntuotannossaan.
Tästä pääsemme myös siihen näkökulmaan, että kuluttajatietoisuuden lisääntyminen tekoälyn luomaa sisältöä kohtaan on odotettavissa. Silloin tekoälytyökalujen luomat sisällöt tullaan huomaamaan entistä nopeammin myös kuluttajien piirissä, ja se ei välttämättä ole kaikkien kuluttajien mielestä sitä mielenkiintoisinta sisällöntuotantoa.
Tekoäly ei ole yhtä kuin brändisi
Brändeiltä odotetaan dynaamista adaptoitumista muuttuviin ulkoisiin tekijöihin, tai vastavuoroisesti brändi voi ottaa osaa julkiseen ilmiöön ja valjastaa sen osaksi omia bränditekojaan. Parhaimmilla sisällöntuottajilla on kyky havainnoida intuitiivisesti markkinoiden muutoksia, minkä ansiosta he voivat mukautua strategian muutokseen suorastaan lennosta. Algoritmeihin sidottu tekoäly ei pysty replikoimaan ihmisen luovan prosessin mukaista sopeutumiskykyä ja intuitiota.
Maailman menestyneimpien brändien takana on paljon luovuutta sekä ymmärrystä kulttuuristamme ja käyttäytymisestämme. Näin ollen koko kyseisen liiketoiminnan, mutta myös brändin viestinnän menestykseen kuuluu kokonaisvaltaista ymmärrystä kuluttajakäyttäytymisestä, etenkin kyvykkyyttä ymmärtää ihmisten kokemuksia ja tunteita.
Menestyneimmät brändit herättävät mielenkiintoa. Jos et modifioi tekstiä omaan brändiin sopivaksi, myöskin oman brändisi jää taka-alalle, eikä välttämättä puhuttele juuri sinun potentiaalisia tai nykyisiä asiakkaita.
Tekoälyltä puuttuu tunteet ja tunneäly
Pohdi hetki sisältöä, jota sinä itse tai lähipiirisi kuluttaa ja varsinkin muistaa. Mitä yhtenäisiä piirteitä mieleesi nousee? Useimmiten mielenkiinnon herättää se, jos sisältöä kohtaan herää erilaisia tuntemuksia. Reaktion luominen, ja siten sitouttaminen yhteyden luominen kohdeyleisön kanssa kuuluvatkin myös markkinointitekstien sisällöntuottajan tavoitteisiin. Tekoäly ei kykene kokonaisvaltaiseen käsitykseen tunteista, joita esimerkiksi tavoitellaan luodessa reaktiota vastaanottajassa. Yhteyden luominen tietokoneen kanssa ei ole samalla tavalla luonnollista kuin toisen ihmisen.
Yksi tapa luoda markkinointiviestintää on tarinankerronta ja myötätunto sekä kyky ymmärtää vastaanottajan henkilökohtaisia kokemuksia ovat olennaisia osia tarinankerronnassa. Myötätunto on myös olennaisessa osassa personoitujen sisältöjen kohdalla, esimerkiksi kansainvälisen markkinoiden ymmärryksessä. Pahimmillaan vajavainen ymmärrys kohdemarkkinan antropologisista piirteistä voi johtaa epäsopimattomaan markkinointiviestintään, ja tekoälyn kohdalla on oletettavaa kyseisten virheiden tapahtuvan helpommin juurikin tunneälyn uupumisen takia.
Faktojen tarkistus
Sisällöntuottajan ominaisuuksiin kuuluu myös laajempi ymmärrys kielen käytöstä. Toistaiseksi tekoälytyökalut tai oikeastaan mikään kääntäjä ei ole onnistunut täysin kielen kääntämisessä, esimerkiksi tietynlaiset sanonnat eivät vaan taivu jokaiselle kielelle. Voit tunnistaa tekoälyn luomaa tekstiä esimerkiksi liian kirjaimellisesta sanonnan käännöksestä.
Tekoäly luo sisällön perustuen kirjastoistaan löytämäänsä dataan, mutta se ei suinkaan takaa, etteikö faktat voisi mennä mönkään. Joten suin päin tekoälyn luomaa tekstiä ei pitäisi julkaista. Asiavirheet ja kielioppi on tarkistettava joka tapauksessa ja siinä ei ihmistä ainakaan vielä voi korvata.
Sosiaalisessa mediassa pyörinyt meemi kiteyttää faktatsekkauksen merkityksen.
Tekoäly on täydellinen renki markkinoinnissa
Tekoäly on oiva työkalu esimerkiksi simppeleiden blogiartikkeleiden tai tuotekuvausten luomiseen, mutta ihmisen luovuutta, tunneälyä ja intuitiota se ei kykene jäljittelemään.
AI toimii mahtavana apurina sisällöntuottajalle, ja ehdottomasti työkaluna voi nopeuttaa tekemistä. Mutta onko siitä johtamaan sisältöstrategiaa tai tuottamaan personoitua ja autenttista julkaisuvalmista tekstiä? Vastauksemme on ei. Ota yhteyttä.
